Syytätkö ihmissuhteitasi?
Ihmissuhteet ovat kuin peili, josta voit nähdä itsesi
Olet varmaankin kuullut sanonnasta: "Olemme peilejä toisillemme. Se mitä on sinussa, on heijastus minussa."
Elämääsi voi tulla aika ajoin yllättäen ihmisiä, jotka nostattavat sisältäsi tietoisuuteen mitä kummallisimpia ja pelottavimpia tunteita. Suoraan sisimmästäsi asioita, joita olet kenties lakaissut piiloon ja tietoisesti vältellyt. Mitä kun kohtaat ihmisen, joka on kuin kopio sinusta? Tämä tapahtui minulle. Näen itseni kuin toisen silmillä. Havahdun omiin käytösmalleihini ja tapoihini. Yllätyn, nauran, nolostun, kauhistun, säikähdän, häpeän, lamaannun, koen hämmennystä. Koetaanko minut näin kuten minä koen hänet? Hänet, jonka ajatusmaailma, impulsiiviset teot, nasevat läpänheitot, huumori, herkkyys ja haavat ovat suoraan kuin minusta. Pelottavaa!!
Toisen ihmisen kautta tutustut itseesi
Kuinka mielenkiintoisen kiehtovaa mutta samalla niin järkyttävän kauhistuttavaa. Välillä en tiedä miten ihmeessä suhtautua, joten heittäydyn vain nauramaan, välillä itkemäänkin. Tunnen uskomattomalla vauhdilla tunteiden vaihtumista ilosta rakkauteen, pelosta ahdistukseen. Tätäkö minä ilmennän muille? Tällaistako on olla minun kanssani? Täytyy kyllä rehellisesti sanoa, että huh huh. Olen kyllä mielenkiintoinen pakkaus ja moniulotteinen persoona. Ennalta arvaamatonkin. Melkoinen tunteella menijä. Analysoija. Impulsiivinen. Värikäs. Tunteellinen.
Välillä tuntuu kuin katsoisin itseäni elokuvassa. Jostain katonrajasta kärpäsenä, objektiivisesti havainnoiden. Kuin tekisin tutkimusta itsestäni. Minkälainen minä olen ihmisenä ihmiselle. Avonaisena, haavoittuvana, pelokkaana, uteliaana. Minkälainen olen kun kohtaan asioita, jotka pelottavat. Miten käyttäydyn kun en tiedä miten käyttäytyä. Suuria tunteita ja oivalluksia!
Anna Puu laulaa samasta aiheesta: Sinä Olet Minä.
Jokaisessa suhteessa on mahdollisuus nähdä, kuinka reagoimme toisiin ihmisiin
Kuinka me kommunikoimme, miltä meistä tuntuu, mikä saa meidät järkyttymään, mistä käyttäytymisestä me pidämme ja emme pidä, mikä saa meissä aikaan raivoa, vihaa tai muita kipeitä tunteita.
Toista ymmärtää ihan eri tavalla kun näkee hänessä itsensä. Toisen kohtaa ihan eri tavalla kun näkee hänessä itsensä. Välillä on ollut todella ärsyttävän raivostuttavaa seurata toisen olotiloja kun näkee käytöksen lävitse omat käyttäytymismallinsa. Hautautunut totuus itsestäni tulee ilmi, halusin sitä tai en. Kun tutustun itseeni, pelkonikin hälvenevät. Opettelen myös samalla armollisuutta itseäni kohtaan. Rakkautta ja sallimista.
"Ei ole koskaan kyse toisesta ihmisestä, joka olisi saanut aikaan sinussa kokemasi tunteen, vaan sinusta itsestäsi, joka olet reagoinut toisen henkilön käytökseen"
Tässä on suuri mahdollisuus oppia itsestä ja kasvaa ihmisenä sekä oppia ottamaan vastuu omista reagoinneista ja tunteista, syyttämättä toista. Tapamme reagoida liittyy tapaamme ajatella. Ajatuksistamme, oletuksistamme ja luuloistamme syntyvät tunteet, ja sitä kautta reaktiomme erilaisiin tilanteisiin.
Sinullakin on elämässäsi peilejä, jotka kertovat sinusta. Itseasiassa olemme jokainen toisillemme peili. Jokaikinen. Aina sitä ei huomaa, on helppo syyttää toista. Kuitenkin, se mikä kolahtaa on viesti itsellesi. Uskallatko tutkia tunteitasi tarkemmin, rehellisesti ja rohkeasti kohdata asiat sellaisina kuin ne ovat? Ja vielä tuomitsematta ja syyttämättä? Onko elämässäsi tällä hetkellä kipeitä asioita, joista syytät muita? Sinä voit valita toisenkin tien. Tien, joka johtaa itseesi ja hyväksyy sekä sallii tarkastella asioita rehellisesti, syyttämättä ja tuomitsematta. Olisiko se hetki nyt?
